Conikuvat
Torni
B2

Näyttelyt

Näyttelyt Tampere-talossa

Tarmo Koivisto – Kunniavierasnäyttely

Koivisto

Tarmo Koivisto on yksi tunnetuimpia suomalaisia sarjakuvantekijöitä ja kuvittajia. Hänen päätyökseen voi kutsua vuodesta 1975 aina vuoteen 2008 ilmestynyttä Mämmilä-sarjakuvaa, joka kuvasi maaseutupaikkakunnan elämää aikojen muuttuessa.

Orivedellä vuonna 1948 syntynyt mutta sittemmin helsinkiläistynyt Koivisto saapuu Tampere Kupliin kunniavieraaksi ja esillä on myös hänen töitään esittelevä näyttely. Näyttely pohjautuu Helsingin sarjakuvakeskuksella kesällä 2018 esillä olleeseen Koiviston 70-vuotisjuhlanäyttelyyn.

Avi Heikkinen – Valotusaika

Valotusaika

Avi Heikkisen esikoisalbumi Valotusaika on toteutustavaltaan erikoinen. Scifiteemaisen albumin ruudut on muokattu valokuvien pohjalta piirroksiksi ja tekniikka istuu erinomaisesti sarjakuvan tarinaan. Perinteisistä valokuvasarjakuvista Valotusaika erottuu edukseen, sivutaitot ja kuvankäsittely on tehty huolella ja sarjakuvan ehdoilla. Näyttely esittelee sarjakuvaa ja sen tekoprosessia.

Sarjakuvan tekijä Avi Heikkinen on paikalla esittelemässä näyttelyä lauantaina 23.3. klo 15-16.

Ruurut peräjulukkaa – Sarjakuvantekijöitä Etelä-Pohjanmaalta

Ruurut perajulukkaa

Näyttely esittelee kymmenen erilaista ja eri-ikäistä sarjakuvantekijää tai tekijäparia, joita yhdistää ainoastaan se, että he ovat kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. Mukana ovat Mika Ijäs, Timo Kokkila, Jarno Latva-Nikkola, H-P Lehkonen, Matti Nisula, Milla Paloniemi, Hannu Sepponen & Satu Cozens, Arttu & Liisa Seppälä, Jaakko Talvitie & Teemu Rajala sekä Maiju Äikäs.

Satumaja – Usko Laukkasen kuvituksia

Satumaja

Muumimuseon näyttely nostaa esiin kuvittaja Usko Laukkasen (1930–2000). Hän teki pitkän ja monipuolisen uran aikana, jolloin kuvittajia ei arvostettu ja heidän työnsä julkaistiin jopa nimettömänä. Laukkanen tunnetaan ehkä parhaiten kuvituksistaan moniin lastenkirjoihin ja oppikirjoihin, kuten Lasten oma aapinen ja Lasten oma lukukirja (1958).

Kuvakirjat ja satukirjat olivat uutteralle Laukkaselle tärkeitä, mikä näkyy monien kuvitusten eloisuutena ja viitseliäisyytenä. Näyttely esittelee kuvitusten originaalipiirroksia, joissa värit hehkuvat kirkkaampina kuin koskaan ennen.

Tunnetuin Laukkasen sarjakuva oli Sarjis-lehdessä 1970-luvun alussa julkaistu Masto ja Märssy. Sen lisäksi hän muun muassa työsti Kapteeni Kidd -sarjakuvaa jota julkaistiin samassa lehdessä. Laukkanen palkittiin Suomen Sarjakuvaseuran Puupäähatulla vuonna 1988.

Satumaja on tuotettu yhteistyössä Muumimuseon ja Suomen Sarjakuvamuseo ry:n kanssa.

Lisätietoja Muumimuseon nettisivuilta.

Suomalais-ugrilaisia sarjakuvia!

Suomalais-ugrilaisia sarjakuvia

Näyttelyssä on esillä vähemmistökielten puhujien sarjakuvia Venäjältä, Suomesta, Virosta ja Norjasta. Sarjakuvat on piirretty Elävä kieli -yhteisötaideprojektin puitteissa järjestetyissä työpajoissa vuosina 2015-2018. Projektin tarkoituksena on edistää uhanalaisten kielten käyttöä sarjakuvan avulla ja samalla tukea kielten säilymistä. Sarjakuvien piirtäjät ovat toimittajia, opettajia, kirjastojen, päiväkotien ja museoiden työntekijöitä, kulttuuritoimijoita ja järjestöaktiiveja. Aihetta käsitellään myös Tampere Kuplii Goes Academic -seminaarissa pe 22.3.2019.

Näyttelyt muualla ja ennen Kupliita

Grenzfall – Rajatapaus

Grenzfall – Rajatapaus

Avoimet avajaiset ma 11.3. klo 18.00.

Berliinin muurin murtumisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaali ja Tampereen saksalainen kulttuurikeskus kutsuivatkin tapahtuman kunniavieraiksi saksalaiset sarjakuvataiteilijat Susanne Buddenbergin ja Thomas Henselerin. Heidän sarjakuvakirjansa Berlin – Geteilte Stadt (Berliini – Jaettu kaupunki), sukeltaa Berliinin historiaan viiden henkilön tarinan kautta. Teosta varten Susanne ja Thomas haastattelivat aikalaistodistajia ajalta ennen Berliinin muurin murtumista. Grenzfall-näyttely esittelee kirjan sivuja ja sen runsasta taustamateriaalia.

Näyttely on pääosin saksankielinen.

Susanne Buddenberg ja Thomas Henseler ovat opiskelleet kuvittamista FH Aachenin korkeakoulussa sekä elokuvaa Film University Babelsberg Konrad Wolf:issa. Opintojen jälkeen he perustivat yhdessä Zoom und Tinte -ateljeen. He tekevät yhdessä sarjakuvia, kuvituksia ja storyboardeja.

Lisätietoa kustantajan sivuilla.

Muurin edestä ja takaa – Berliinin muuri ja yhteiskunta saksalaisten sarjakuvataiteilijoiden kuvaamana

Muurin edesta ja takaa

Yliopiston 2. kerroksen aulassa on esillä näytteitä kahdeksan saksalaisen sarjakuvataiteilijan töistä. Kaikki käsittelevät tavalla tai toisella Berliinin muuria ja saksalaista yhteiskuntaa. Mukana ovat: Nadia Budde, Susanne Buddenberg & Thomas Henseler, Flix, Nils Knoblich, Mawil, Simon Schwartz ja Birgit Weyhe. Näyttelyn kuraattorina on toiminut Markus Galla.

Näyttely on pääosin saksankielinen.

Näyttelyn ovat toteuttaneet Tampere Kupliin kanssa yhteistyössä:
Tampereen yliopiston Saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma. Lisätietoja: dieterhermann.schmitz@tuni.fi
Tampereen Saksalainen kulttuurikeskus / Deutsches Kulturzentrum Tampere. Lisätietoja: Nina Dannert, toiminnanjohtaja, tampere@kulturz.inet.fi

Berliini Suomix -sarjakuvanäyttely

Berliini Suomix

Berliiniläis-tamperelaisen Christian Jütten kuratoima näyttely, johon hän kutsui kuusi suomalaista piirtäjää kuvittamaan käsikirjoittamiaan sarjakuvia. Lähes kaikki tarinat liittyvät tavalla tai toisella Berliiniin.

Saksankielinen näyttely on ollut vuonna 2016 kolme kertaa esillä: Berliinissä galleria Vierraumladenissa, Comic Invasion Berlin -sarjakuvafestivaaleilla galleria "Shoxxxboxxx:issa" ja Helsingin sarjakuvafestivaaleilla Goethe Instituutissa.

Mukana on kuusi eri ikäistä ja tyylistä piirtäjää: Pertti Hämäläinen, Maija Kanerva, Timo Kokkila, Emmi Nieminen, Tiitu Takalo ja Tuukka Teponoja. Perinteisten piirustustyylien lisäksi sarjakuvissa on käytetty linoleikkauksia ja valokuvia Christian Jütten sarjakuvapatsaista. Sarjakuvissa puhutaan saksaa, vaikkakin välillä suomalaisella aksentilla, mutta näyttelyssä on esillä myös suomenkielinen kuraattorin kommenttiraita.

Nostalgiset romanssisarjikset

Nostalgiset romanssisarjikset

Postimuseossa on esillä tamperelaisen keräilijän Kari Elkelän kokoama Nostalgiset romanssisarjikset pienoisnäyttely, jossa on esillä mm. Vicky-sarjakuvalehden kansikuvia 1950- ja 1960-luvuilta. Näyttely sijaitsee Vapriikin toisessa kerroksessa, Postimuseon ja Pelimuseon välisessä käytävässä.

Micropostin sarjakuvat

Micropostin sarjakuvat

Näyttely on koottu vuosina 1983-1985 ilmestyneen Micropostin kuvituksista sekä sarjakuvista, ja se on osa Pelimuseon 3583 BYTES FREE! - Kotitietokonekulttuuria näyttelyä. Ensimmäiset Micropostit olivat omakustannelehtiä, mutta myöhemmin lehteä julkaisemaan perustettiin yhdistys nimeltä Suomen Mikromaakarit.

Näyttelyn taiteilijat: Reima Mäkinen, Riitta Uusitalo, Petri Tuomola, Antti Salminen, Juha Tuominen ja Teemu Lehtonen. Mukana myös maailman ensimmäinen (?) tietokoneella piirretty sarjakuva Rock joka tiesi... liikaa! (Sarjari n:o 9, 1983)

Pekka Rahkonen: sarjaKUVITUKSIA

sarjakuvituksia

Pekka Rahkosen (s. 1965) näyttelyssä ”sarjaKUVITUKSIA” on esillä hänen pilapiirroksiaan, sarjakuviaan, lehti- ja kirjankuvituksiaan sekä oppikirjakuvituksiaan vuosien varrelta. Rahkonen on arkkitehdin koulutuksen saanut kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä. Hän on tehnyt kuvitustyötä 1990-luvulta lähtien.

Jukka Tilsa: Irti asiayhteydestä

Printtinäyttelyssä esillä häkellyttävä valikoima asiayhteyksistään irrotettuja sarjakuvaruutuja suomalaisen sarjakuvan suuren absurdistin nyt jo lähes neljäkymmenvuotiselta uralta. Nerokkaita ja ällistyttäviä tiivistyksiä, jotka toimivat myös omina irrallisina taideteoksinaan. Gorfat täynnä Zoppaa!

Petteri Tikkanen: Kuuma linja -gallerian näyttely

Mm. Kanerva-, Eero- ja Black Peider -sarjakuvien tekijä Tikkanen tunnetaan kauniista kädenjäljestään, oli työväline mikä tahansa. Sivellin tai huopakynä paperille, spraymaali metalille, lusikka mämmirasiaan tai puukko pöytälevyyn, Tikkasen jälki on yhtä aikaa leikkisän rentoa ja kirurgisen tarkkaa. Klubin printtigalleriassa esillä mm. sarjakuva-Finlandialla palkittua mestarillista viivaa.

Emmi Valve, Tuomas Tiainen, Petteri Tikkanen: Tussiläiskätesti

Näyttelyn kolme taiteilijaa tuovat kirjaimellisesti monisävyisiä ja tuoreita näkökulmia tussityöskentelyyn. Tiaisen, Tikkasen ja Valveen sisällöt, tyylit ja työvälineet eroavat toisistaan, mutta kaikkia yhdistää kyky ladata kuvapinta täyteen tunnetta ja voimaa. Nykysarjakuvantekijät eivät pelkää kokeilla ja tarvittaessa kaataa sarjakuvalle asetettuja raja-aitoja, mutta jokaisen tuotannossa korostuu kyky kuljettaa tarinaa sarjakuvan ikuisilla vahvuuksilla. Tussiläiskätestissä perinteisesti kirjamuodossa esitetty taiteenlaji hyppää kirjoista seinille ja seiniltä silmille.

Tarinatehdas

Näyttelyt Tampereen Tarinatehtaalla 1.3.-30.3.2019. Näyttelytila avoinna ti-pe klo 14-20 ja la klo 11-17. Tarinatehdas sijaitsee Finlaysonin alueen Rullaamo-salissa, Finlaysoninkuja 6, Tampere.

Tarinatehdas nayttelyt

Aino Louhi: Mielikuvituskirjasta Mielikuvitustytöksi

Kuvittaja ja kuvataiteilija Aino Louhi sai idean sarjakuvaromaanista nimeltä Mielikuvitustyttö vuonna 2011. Maaliskuussa 2019 kirja on vihdoin valmis ja monivuotinen prosessi esittäytyy Tarinatehtaan näyttelytilassa eri vaiheineen. Esillä originaalipiirroksia sekä muuta kirjan valmistumista valottavaa materiaalia. Taiteilija paikalla kertomassa työskentelystään lauantaina 16.3.

Jyrki Nissinen: Luonnollinen kiertolainen, olen luuseri vain päivisin

2000-luvun alkuhämärissä sarjakuvauransa aloittanut punktaiteilija Nissinen on julkaissut sarjakuvaa hillittömän sivumäärän. Teosten laatu on silti määrää huomattavampi. Täysin omalakisen kerrontatyylin kehittäneen tekijän viimeisin laaja teos kertoo eksistentialistisen rakkaustarinan, joka sijoittuu katujyrärallin julmaan maailmaan. Tarinatehtaalla Nissisen sarjakuvallista kuvataidetta nähdään sekä suurina kangasprintteinä että kolmiulotteisina veistoksen ja maalauksen yhdistelminä. Bart Simpsonin kuumepainajainen meets gothic chic!

Marko Turunen: Neon Barbarians

Sarjakuvataiteilijana, kuvanveistäjänä ja kuvittajana kunnostautunut Turunen osaa ladata yhteen kuvaan kokonaisia maailmoja ja tarinoita. 80-luvun toiminnallisimmasta VHS-estetiikasta innoitusta hakeva Neon Barbarians -konsepti sai alkunsa yksittäisestä levynkansitoimeksiannosta. Fantastisia visioita alkoi tulvia Turusen digitaalisesta kynästä kuitenkin reilusti yli toimeksiannon tarpeiden. Aika ja paikka taipuvat, kun laser-ritarit kohtaavat orgaanisia robotteja apokalyptisen maagisissa maisemissa.